SAMUELIN SUKUHAARA

Teksti: Suvi Kössi

2. SUKUPOLVI

Samuel Antinpoika Kössi (3.5.1826-20.9.1892)

Samuel Antinpoika oli Antti Matinpojan ja Justiina Tuomontyttären viides lapsi. Samuel Antinpoika meni oripääläisen Maija-Leena Kössin, os. Pruukan (7.7.1826-13.3.1900), kanssa naimisiin vuonna 1861. Maija-Leena oli aiemmin ollut naimisissa Samuel Antinpojan veljen, Antti Antinpojan kanssa, mutta tämä oli kuollut vuonna 1859. Samuel Antinpojasta tuli Antti Antinpojan kuoleman jälkeen Vähä-Kössin isäntä vuosiksi 1859-1888.

Samuel Antinpojalle ja Maija-Leenalle syntyi viisi lasta, joista vain nuorin, Juho Kustaa Samuelinpoika jäi eloon. Hilda Karoliina Samuelintytär syntyi 10.3.1862 ja kuoli reilun vuoden ikäisenä. Amanda Josefiina Samuelintytär (s. 29.5.1864) kuoli neljän vanhana. Hulda Samuelintytär (s. 2.4.1866) kuoli kaksivuotiaana vain päivää ennen kuin vanhempi sisar Amanda. Samuel Alfred Samuelinpoika (s. 19.4.1869) kuoli vuoden vanhana.

3. SUKUPOLVI

Juho Kustaa Samuelinpoika Kössi (26.7.1871-29.12.1942)

Juho meni naimisiin Emmi Perttulin (18.7.1865-2.12.1933) kanssa vuonna 1896. Mouhijärveltä kotoisin ollut Emmi oli perustanut tätä ennen meijerin Oripäähän. Juho oli Vähä-Kössin isäntänä vuodesta 1888 alkaen. Tuolloin Vähä-Kössi sijaitsi lähempänä kylän keskustaa, kuitenkin saman kujan varrella. Nykyiselle paikalleen Vähä-Kössin rakennukset siirrettiin vuonna 1906. Päärakennus oli rakennettu paria vuotta aikaisemmin. Vähä-Kössin tilan pinta-ala oli 30-luvun alussa 95 ha ja tilalla oli seitsemän hevosta, 18 lehmää, sonni, kaksi sikaa, kahdeksan lammasta ja 25 kanaa. Vähä-Kössistä oli erotettu kolme torppaa ja yhdeksän mäkitupaa. Vähä-Kössin tilan tuotteita, viljaa, lihaa ja munia, myytiin paikkakunnalle. Juho oli säästöpankin ja meijerin hallituksen jäsen ja kuului paloapuyhdistyksen johtokuntaan. Juho oli myös perustamassa maamiesseuraa 1905 ja suojeluskuntaa 1917 Oripäähän. Maamiesseuran puheenjohtajana Juho toimi vuosina 1913-1921.

Juholle ja Emmille syntyi kahdeksan lasta, joista neljä selviytyi aikuisiksi. Juho Nikolai, jota sanottiin Hannekseksi, syntyi 5.12.1896. Bertta Emilia syntyi 14.7.1898, mutta kuoli vajaan vuoden ikäisenä. Muutamaa kuukautta Bertta Emilian kuoleman jälkeen syntynyt kolmas lapsi sai saman etunimen; Bertta Maria syntyi 24.10.1899. Hilda Emilia syntyi 20.10.1901, mutta kuoli 12-vuotiaana vuonna 1914. Bruno Valfrid syntyi 6.10.1903 ja oli kuollessaan alle vuoden ikäinen. Hilja Helena, kuudes lapsi, syntyi 12.11.1905. Toivo Viljo Olavi, jota kutsuttiin Viljoksi, syntyi 4.6.1908. Nuorin, Valma Kyllikki (s. 27.2.1911), kuoli vuoden vanhana.

Kuva 1. Emmi (os Perttuli) ja Juho Kössi

4. SUKUPOLVI

Juho Nikolai (Hannes) Kössi (5.12.1896-20.7.1981)

Juhon ja Emmin vanhin lapsi, Hannes, oli vapaussoturi. Oripään suojeluskunta perustettiin Vähä-Kössillä 6.9.1917 pidetyssä kokouksessa. Oripääläisistä mukana olivat mm Juho ja Hannes Kössi. Myöhemmin Hannes, sotilasarvoltaan kersantti, toimi myös suojeluskunnan päällikkönä.

Kansanopistossa Huittisissa Hannes tapasi Helmi Nurmelan (18.4.1899-7.6.1934), jonka kanssa meni naimisiin Huittisissa 20.6.1920 pian sen jälkeen, kun Helmi oli täyttänyt 21 vuotta ja saavuttanut täysi-ikäisyyden. Aluksi Hannes ja Helmi asuivat Vähä-Kössillä. Vanhin lapsi, Veikko Olavi, syntyi 31.1.1922. Veikkolta jäi maamieskoulu Vehmaalla kesken, kun tämän oli lähdettävä sotaan. Kovana hiihtäjänä tunnettu Veikko kaatui Ihantalassa 1.7.1944.

Hannes rakensi Kössin maille Myllykylään talon, Ruoholan, 20-luvun alkupuolella. Ruoholan nykyinen talo rakennettiin vuonna 1935, jolloin vanhasta asuinrakennuksesta tehtiin kanala. Voitto Johannes syntyi Ruoholassa 31.5.1923. Laila Tuulikki syntyi 7.8.1925 ja Aimo Tapio, jota kutsuttiin Tapioksi, 23.4.1927. Viides lapsi, Tauno Kalervo, syntyi 26.4.1929 ja Hannu Kalevi 22.9.1931. Hanneksen ja Helmin nuorin lapsi, Olli Seppo Herman, syntyi 10.2.1934 Turun sairaalassa Helmin ollessa huonossa kunnossa. Hannun syntymän jälkeen Helmiä oli kielletty enää synnyttämästä lisää lapsia. Ollin syntyessä sisko Lailakin pääsi ensi kertaa Turkuun. Helmi kuoli Ollin ollessa vasta vajaan neljän kuukauden ikäinen.

Hannes meni uudelleen naimisiin 6.11.1938 Anna Kössin (26.11.1899-28.8.1967) kanssa. Anna oli Iso-Kössiltä, Elina ja Santeri Kössin tytär. Aikoinaan Kössin tila oli jaettu Matti Erkinpojan (1709-1778) poikien, Antin ja Tuomon kesken, jolloin Iso-Kössi ja Vähä-Kössi syntyivät. Anna toimi Lotta Svärdin pitkäaikaisena puheenjohtajana. Hannekselle ja Annalle syntyi 2.10.1939 Turun sairaalassa Heikki Juhani. Kun Annan veli, jonka piti jatkaa Iso-Kössin isäntänä kuoli talvisodassa, muutti Hannes perheineen Iso-Kössille ja Ruoholan tiloihin jäi asumaan karjalaisia.

Hannes oli mukana kunnallisissa luottamustehtävissä yli 50 vuoden ajan, jonka lisäksi hän oli mukana lukuisissa muissa luottamustehtävissä, mm urheilutoiminnassa sekä vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä. Hannes menestyi hiihtokilpailuissa ja juoksussa ollen Varsinais-Suomen maastojuoksumestari vuonna 1923 sekä myöhemmin ampumahiihtomestari. Hannes kuului isänsä Juhon ohella Oripään-Pöytyän hevosystäväin seuraan.

Kuva 2. Hannes Kössi

Bertta Maria Kössi (24.10.1899-16.8.1980)

Kansanopiston käynyt Bertta vihittiin 31-vuotiaana vuonna 1930 Vähä-Kössillä oripääläisen vapaussoturin, Paavo Prusilan (7.9.1900-20.10.1973) kanssa. Paavo oli asunut ennen naimisiinmenoa Amerikassa, jossa hän oli ollut rakennustöissä sekä kaivoksilla. Bertta ja Paavo asuivat Tanskilan Pietilässä, joka oli Paavon kotitila. He viljelivät 113 hehtaarin tilaansa omistaen myös viisi hevosta, lehmiä, sonnin, pari sikaa ja kahdeksan kanaa. Myös Prusilat myivät oman tilan tuotteita, kuten viljaa, lihaa, perunoita ja rehuja paikkakunnalle. Berttalle ja Paavolle syntyi viisi poikaa.

Bertta toimi Lotta Svärdin luottamustehtävissä ja Paavo oli säästöpankin hallituksen jäsen sekä kunnanvaltuutettu.

Hilja Helena Tuomola (12.11.1905-19.2.1981)

Hilja oli Juhon ja Emmin kuudes lapsi. Tosin kaksi vanhempaa lasta, Bertta Emilia ja Bruno olivat jo Hiljan syntyessä menehtyneet. Hilja vihittiin 21-vuotiaana loimaalaisen Kustaa Armas Tuomolan (26.11.1898-11.2.1968) kanssa pääsiäisenä 1927 Oripään kirkossa. Armas Tuomola oli toiminut vuodesta 1924 lähtien kotitilansa Koivulan tilan isäntänä. Koivulan tila sijaitsee Loimaan Lappijoella, kymmenisen kilometriä Oripäästä Loimaan suuntaan.

Hiljalle ja Armakselle syntyi viisi lasta; kaksi tyttöä ja kolme poikaa. Vanhin lapsista, Pentti Armas, syntyi 9.2.1928. Liisa Aulikki syntyi 8.5.1930 ja toinen tytär, Helena Kyllikki, 18.7.1932. Jorma Uolevi syntyi 9.12.1934 ja nuorin, Seppo Juhani, 4.3.1941.

Hilja kuului mm. maatalousnaisiin sekä harrasti käsitöiden tekemistä. Armas taas kuului mm. Oripään seudun yhteiskoulun vanhempainneuvostoon.

Kuva 3. Bertta ja Hilja Kössi

Kuva 4. Pentti Tuomolan koti, Koivula


Toivo Viljo Olavi Kössi (4.6.1908-8.5.1981)

Viljo oli Juhon ja Emmin seitsemäs lapsi, nuorin eloonjääneistä. Viljosta tuli isänsä Juho Kössin jälkeen vuonna 1934 Vähä-Kössin viimeisin isäntä. Samana vuonna Viljo vihittiin Valden tyttären, Signe Aliisan (s. 9.6.1914) kanssa Oripään Valdella. Viljo oli mukana talvisodassa kiväärimiehenä ja jatkosodassa kivääri- ja keittiömiehenä. Vähä-Kössillä oli sikoja, kanoja, lehmiä ja hevonen.

Viljolle ja Liisalle syntyi kuusi lasta. Irma Ainikki syntyi 15.9.1935 ja Mikko Olavi 15.1.1937. Markku Matti Johannes syntyi 3.4.1939, Pirjo Kyllikki 7.10.1942, Juho Kustaa 6.9.1944 ja nuorin Anna-Liisa 16.11.1947.

Viljon vaimo Liisa on kuulunut kirkkovaltuustoon, kunnanvaltuustoon ja kansakoulun johtokuntaan. Harrastuksena hänellä on kotiseutumuseoesineiden keräily ja taulujakin hän on runsaasti maalannut. Liisa asui Vähä-Kössillä 80-luvun loppupuolelle asti ja nykyisin hän asuu rivitalossa Oripään keskustassa. Vähä-Kössi on talvisin tyhjillään, mutta kesäisin vanhin tytär Irma miehensä kanssa asustelee siellä.

Kuva 5. Hannes, Bertta, Hilja ja Viljo Kössi