JOHANIN SUKUHAARA

Teksti: Anne Mäkinen

KÖSSI ANTTI 1794-1835 1. sukupolvi

Antti syntyi 1794 Oripäässä. Hänet vihittiin Justiina Kössin kanssa vuonna 1816 kummankin ollessa noin 20-vuotiaita. Heille syntyi 13 vuoden sisällä seitsemän lasta: Maria, Antti, Tuomas, Johan, Samuel, Maria ja Joel. Esikoinen Maria eli kaksivuotiaaksi, muut varttuivat aikuisiksi. Justiina kuoli 37-vuotiaana vanhimman lapsen Antin ollessa 14-vuotias ja nuorimman Joelin ollessa kolmevuotias. Antti meni puolen vuoden kuluttua uudelleen naimisiin Esteri Kössin kanssa. Yhdessäoloa uudessa liitossa kesti vain vajaa kolme kuukautta, sillä Antti kuoli 40-vuotiaana vajaa vuosi ensimmäisen vaimonsa jälkeen. Esteri eli 53-vuotiaaksi.

KÖSSI JOHAN ANTINPOIKA 1824-1884 2. sukupolvi

Johan oli Antti ja Justiina Kössin sisarusparven neljäs lapsi. Hän oli noin 10-vuotias vanhempiensa kuollessa. Johan vihittiin 27-vuotiaana Eeva Kössin kanssa. Heille syntyi kuusi lasta yhdeksän vuoden sisällä: Frans, Amanda, Anders, Vilhelm, Fredrika ja Evastiina. Lapsista kolme eli vuoden ikäisiksi: Anders ja kaksoset Vilhelm ja Fredrika. Avioliitto kesti 12 vuotta, Eeva kuoli 36-vuotiaana nuorimman lapsen Evastiinan ollessa vuoden ikäinen. Johan sai elää 60-vuotiaaksi. Sukuhaara on jatkunut näihin päiviin saakka Johanin esikoisen (Frans Välilä) ja kuopuksen (Evastiina Töykkälä) jälkeläisten kautta.

FRANS VÄLILÄ (KÖSSI) 1853-1904 3. sukupolvi

Johan ja Eeva Kössin esikoinen. Vihitty Liisa Kössin kanssa vuonna 1878. Asuneet Aurassa (?). Heille syntyi kaksi tytärtä (Matilda Virtanen, Amanda Lehtonen). Fransin jälkeläisiltä toivotaan saavan historiatietoja ja valokuvia.

AMANDA KÖSSI 1858-1912 3. sukupolvi

Johan ja Eeva Kössin toinen lapsi. Amanda eli naimattomana 54-vuotiaaksi. Hän sai 30-vuotiaana aviottoman tyttären (Hulda Lempinen, kuva 3).

EVASTIINA KÖSSI 1862-1936 3. sukupolvi

Johan ja Eeva Kössin kuudes lapsi. Evastiina meni naimisiin Karl "Kalle" Töykkälän kanssa (kuva 1). Kalle oli Oripään Tanskilasta. Heille syntyi kahdeksan lasta 15 vuoden sisällä: Anna Rantala (kuvat 3 ja 4), Olga Tortinmäki (kuvat 3, 5, 6), Hjalmar T. (kuvat 3, 7, 8, 9, 10), Väinö T., Verner T. (kuva 3), Kosti T. (kuva 12), Kustaa T. ja Frans T. Evastiina ja Kalle asuivat tiettävästi ensin Rannanmäessä Yläneellä. He ostivat 1800-luvun lopussa tilan Vahdon Järvijoelta. Silloinen asuinrakennus sijaitsi nykyisen navetan paikkeilla. Pellot lienee raivattu jo ennen heidän aikaansa. Evastiina ja Kalle rakensivat tilalle uuden talon v. 1922 (kuva 2). Tie Töykkälään kulki Järvijoelta. Lähin kauppa oli Lavamäessä. Evastiinan ja Kallen aikana elettiin vielä omavaraistaloudessa. Tilalla viljeltiin, pidettiin lehmiä, hevosia, kanoja ja porsaita.
Evastiina oli voimakastahtoinen nainen, olemukseltaan pieni ja pyöreä. Hän omasi hyvän ruoanlaittotaidon. Kalle oli hiljainen ja hyväluontoinen mies. Evastiina ei pitänyt Kallen piipunpoltosta ja motkotti tästä Kallelle. Aviomies häipyikin ulos ns. Kallen kivelle istuskelemaan ja piippua polttelemaan (tupakkalain esiaste). Kallen kerrotaan olleen työväenaatteen mies ja Evastiinan talollisen tyttärenä vastakkaisen aatteen kannattaja. Kalle kuoli 79-vuotiaana ja Evastiina vain kuukausi myöhemmin.


Kuva 1.
Kalle ja Evastiina (o.s. Kössi) Töykkälä
1856-1936 1862-1936


Kuva 2.
Evastiina ja Kalle Töykkälän v. 1922 rakentama talo Vahdon Järvijoella.
Heidän jälkeensä tilaa hoitivat Hjalmar ja Suoma (o.s. Laine) Töykkälä sekä Olavi ja Irja (o.s. Maanpää) Töykkälä (vv. 1957-1977). Vuodesta 1978 lähtien tila ei ole ollut suvun hallussa.

HULDA LEMPINEN 1889-1960 4. sukupolvi

Hulda oli Johan Antinpojan tyttären Amanda Kössin avioton lapsi (kuva 3). Hän eli 70-vuotiaaksi ja oli naimaton kuten äitinsäkin. Johanin tämä sukuhaara päättyi tähän, koska Huldalla ei ollut lapsia. Hulda asui Turussa Ketarantiellä (ensimmäinen linja). Aikanaan mm. Huldan äidin siskon pojan pojat (Olavi ja Valto Töykkälä) asuivat Huldan luona ollessaan töissä Turussa. Hulda on myös hoitanut äitinsä siskon pojan (Frans Töykkälä) lapsia Raimoa ja Tainaa.


Kuva 3.
Takana vas.: Olga Töykkälä s. 1888, Hjalmar Töykkälä s. 1891, tuntematon, ja Verner Töykkälä s. 1896
Edessä vas.: serkku Hulda Lempinen s. 1889 (Amanda Kössin tytär), Anna Töykkälä s. 1887

ANNA RANTALA (o.s. Töykkälä) 1887-1950 4. sukupolvi

Evastiina ja Kalle Töykkälän esikoinen (kuvat 3, 4). Anna meni naimisiin 30-vuotiaana Uuno Rantalan kanssa (kuva 4). Heille syntyi kaksi tytärtä (Irma Mäki, kuva 16 ja Iiris Mikkola kuvat 4, 17). He elättivät perheensä maanviljelyksellä. Anna ja Uuno asuivat ensin neljän vuoden ajan Pöytyällä Uunon kotitalossa, muuttivat sitten lyhyeksi aikaa Kaarinaan ja tämän jälkeen Saksalan kulmalle Nousiaisiin. Vuonna 1933 perhe muutti Lietoon. Tytär Irma kertoi (syksyllä 2002 vanhainkoti Mylly, Turku Viilarinkatu) Lietoon muuton olleen hänelle mieluisan, sillä tuttavapiiriin tuli paljon mukavia poikia. Irma oli tällöin rippikouluiässä. Vielä kerran Anna ja Uuno muuttivat, tällä kertaa Auraan.


Kuva 4.
Uuno Rantala s. 1895, Anna Rantala (o.s. Töykkälä) s. 1887,
Uunon ja Annan tytär Iiris s. 1920 ja miehensä Pekka Mikkola s. 1920
Iiriksen ja Pekan kolme ensimmäistä lasta vas. Jouko, Terttu ja Heikki

OLGA TORTINMÄKI (o.s. Töykkälä) 1888-1961 4. sukupolvi

Evastiina ja Kalle Töykkälän toinen lapsi (kuva 3, 5, 6). Olga sai aviottoman lapsen (Hilja Nurmi, kuva 15). Olga meni 31-vuotiaana naimisiin Juho Tortinmäen kanssa (kuva 6). Olgalla ja Juholla oli maapaikka Tortinmäessä. Heille syntyi kaksi tytärtä (Anja Porokuokka, toinen tytär syntyi kuolleena). Avioliitto kesti viisi vuotta, sillä Juho kuoli 31-vuotiaana. Olga muutti myöhemmin tyttärensä Anjan kanssa Ilpoisiin Turkuun.


Kuva 5.
Olga Töykkälä s. 1888
Evastiina ja Kalle Töykkälän 2. lapsi
Johan Antinpojan tyttären tytär


Kuva 6.
Olga (o.s. Töykkälä) ja Juho Tortinmäki

HJALMAR (JALMARI) TÖYKKÄLÄ 1891-1966 4. sukupolvi

Evastiina ja Kalle Töykkälän kolmas lapsi (kuvat 3, 7, 8, 9, 10). Hjalmar nai Töykkälässä piikana olleen Suoma Laineen (kuvat 8, 9, 10). Evastiina ei tiettävästi hyväksynyt liittoa ja nuoret muuttivat Turkuun, jossa Hjalmar ajoi työkseen kuorma-autoa ja Suoma toimi ompelijana. He asuivat Portsassa Arvinkadulla. Myöhemmin Hjalmar osti vanhemmiltaan kotitilan. He asuivat toisessa päässä taloa ja Evastiina ja Kalle toisessa. Siihen aikaan oli yleistä, että sukupolvenvaihdoksen tapahtuessa vanhemmat jäivät tilalle asumaan ns. syytinki-periaatteella (asumisoikeus ja ylöspito).
Hjalmarille ja Suomalle syntyi viisi lasta: Hilkka Virtanen, Aini Lehto, Valto T., Laimi T., Olavi T. (kuvat 9, 10, 11). Vanhin lapsista Hilkka Virtanen elää edelleen. Neljäs lapsi Laimi kuoli kuukauden ikäisenä (haudattu Vahdolle). Lapset kävivät koulua Lavamäessä.
Jalmari oli järjestyksen mies, kaikki piti olla mielellään etuajassa tehty. Kodin seinällä olikin pellavakankaalle kirjailtu huoneentaulu "Paikoilleen kaikki, kaikelle paikka, järjestäen säästyvi rahat ja aika". Suoma oli totinen luonteeltaan ja kova tekemään työtä. Jalmari oli edistyksellinen mies. Hän hankki mm. kirjoituskoneen ja laati sillä kyläläisten virallisia asiakirjoja, kuten perunkirjoituksia. Jalmari kuului Auran Säästöpankin isännistöön ja toimi aktiivisesti Järvijoen Pienviljelijäyhdistyksessä. Jalmari on ollut myös eduskuntavaaliehdokkaana, ääniä lienee tullut muutama. Irma Mäki muistaa Jalmarin sanoneen, että hän elättää perheensä vaikka pelkällä kalliolla.


Kuva 7.
Kalle Hjalmar (Jalmari) Kaarlenpoika Töykkälä 1891-1966
Evastiina ja Kalle Töykkälän 3. lapsi
Johan Antinpojan tyttären poika


Kuva 8.
Hjalmar ja Suoma (o.s. Laine) Töykkälä


Kuva 9.
Hjalmar ja Suoma Töykkälän perhe: Aini, Hilkka, Suoma, Hjalmar
edessä pojat Olavi ja Valto


Kuva 10.
Töykkälät elonkorjuussa n. 1936: Valto (takana), vasemmalta Hilkka, Olavi, Inkeri Suominen, Suoma, Hjalmar, Aini


Kuva 11.
Aini, Olavi, Valto ja Hilkka Töykkälä n. 1940

VÄINÖ TÖYKKÄLÄ 1894-1940 4. sukupolvi

Evastiina ja Kalle Töykkälän neljäs lapsi. Hän olisi halunnut ostaa Töykkälän tilan vanhemmiltaan. Jalmarilla oli kuitenkin enemmän rahaa ja hän sai tilan haltuunsa. Kalle oli oikeudenmukainen mies ja Väinö sai isältään reilun rahakorvauksen tekemästään työstä kotitilalla. Väinö rakastui puolestaan Töykkälässä olleeseen piikaan Kaisu Haapaseen. Evastiina ei hyväksynyt tätäkään suhdetta ja lähetti Kaisun pois. Väinö muutti myöhemmin Turkuun, eli naimattomana Suutarinkadulla poikamieselämää yhdessä nuorempien veljiensä Kostin ja Fransin kanssa. Hän kuoli 46-vuotiaana tiettävästi sydänsairauteen. Kertoman mukaan Väinö oli luonteeltaan hiljainen mies. Hän oli hyvä kirvesmies.

VERNER TÖYKKÄLÄ 1896-1918 4. sukupolvi

Evastiina ja Kalle Töykkälän viides lapsi (kuva 3). Verner kuoli 22-vuotiaana Kansalaissodassa punaisten vankileirillä Tammisaaressa. Vernerin nimi on kaiverrettu Tammisaaressa olevaan Kansalaissodan uhrien muistomerkkiin.

KOSTI TÖYKKÄLÄ 1898-1962 4. sukupolvi

Evastiina ja Kalle Töykkälän kuudes lapsi. Kosti meni naimisiin 49-vuotiaana Aune Kinnusen kanssa (kuva 12). Avioliitosta ei syntynyt lapsia. He asuivat Turussa. Aunen kuoltua Kosti avioitui vielä Helvin (sukunimi ei tiedossa) kanssa. Kosti on ollut töissä ensin VR:llä ja sitten rakennuksilla. Kertoman mukaan hän osallistui aktiivisesti järjestötyöhön (ammattiyhdistys ja Varsinais-Suomen Matkailuyhdistys). Kosti oli iloinen ja pidetty seuramies.


Kuva 12.
Kosti ja Aune (o.s. Kinnunen) Töykkälä

KUSTAA TÖYKKÄLÄ 1900-1903 4. sukupolvi

Evastiina ja Kalle Töykkälän seitsemäs lapsi. Kuollut kolmevuotiaana ilmeisesti hukkumalla kotinsa kaivoon.

FRANS (VILJO) TÖYKKÄLÄ 1902-1983 4. sukupolvi

Evastiina ja Kalle Töykkälän kahdeksas lapsi, kuopus (kuva 13). Frans vihittiin vuonna 1935 Meri Mäkisen kanssa, heille syntyi kaksi lasta (Raimo T. ja Taina Eklund, kuva 14). Perhe asui Turussa. Frans oli Töykkälän veljeksistä ainoa, joka oli suorittanut asevelvollisuuden ja osallistui sotaan 1939-40 (Talvisota). Töissä Frans oli nuoruudessa rakennuksilla ja 1930-luvulta eläkeikään asti Autokori Oy:ssä automaalarina. Myös Frans osallistui ammattiyhdistystoimintaan. Hän eli 80-vuotiaaksi.


Kuva 13.
Frans (Viljo) Töykkälä 1902-1983


Kuva 14.
Meri, Raimo, Frans (Viljo) ja Taina Töykkälä v. 1945

KUVIA 5. SUKUPOLVESTA


Kuva 15.
Hilja Josefiina Olgant. Nurmi 1913-1935
Äiti Olga Tortinmäki (o.s. Töykkälä)
Johan Antinpojan tyttären tyttären tytär

Olgan esikoinen Hilja koki traagisen kohtalon vain 22-vuotiaana. Hilja oli kuusi päivää aikaisemmin kuulutettu avioliittoon auralaisen Uuno Niemelän kanssa. Häiden piti olla kesälauantaina, mutta hääjuhla muuttui hautajaisiksi sunnuntaina. 


Kuva 16.
Irma (o.s. Rantala) ja Urho Mäki


Kuva 17.
Iiris Rantala (myöh. Mikkola)