TUOMAKSEN SUKUHAARA

Alkuperäinen teksti: Antti Mäkimattila, täydentäneet: Raul Lehtinen, Pirjo Nyholm, ...

1. SUKUPOLVI Antti Matinpoika Kössi ( 1794-1835 )

2. SUKUPOLVI

2.1 Maria Antintytär
2.2 Antti Antinpoika Kössi
2.3. Tuomas Kössi (1821-1864)
2.4. Johan Kössi
2.5. Samuel Kössi
2.6. Maria Rajala
2.7. Joel Kössi

Kun Tuomas Antinpoika (1821-1864) vihittiin 6.7.1872 Briitta Iso-Kössin (1808-1872) kanssa, vahvistui "kössiläisyys" tässä liitossa, sillä miestään 13 vuotta vanhempi Briitta mainitaan sukuselvityksessä jääneen leskeksi Iso-Kössiltä ja lisäksi hän oli 2. miehensä isän pikkuserkku. Avioliitosta syntyi kolme lasta.

3. SUKUPOLVI

3.1. Maija Ranta (Kössi) (1845-1920) oli Tuomas ja Briitta Kössin lapsista vanhin. Hän avioitui neljä kertaa, neljä kertaa hänen kohtalonaan oli jäädä leskeksi.

1. puoliso Josef Paulsson (1818-1870) vihitty vuonna 1863. Tästä avioliitosta syntyi Maijan ensimmäinen lapsi, Juho Aaltonen (1864-1925) kts. kohta 3.1.1.
2. puoliso Juho Äyväri (1830-1885) vihitty vuonna 1872. Ja tästä avioliitosta syntyi Maijan toinen lapsi, Karl Vilhelm (1872-1883) Hän eli vain 10-vuotiaaksi.
3. puoliso Karl Josefinpoika (1860-1892) vihitty vuonna 1887.
4. puoliso Erland Ranta (1863-1917) vihitty vuonna 1893.

3.2. Juho Kajala (Kössi) (1848-1920) vaihtoi sukunimensä Kössista Kajalaksi, kuten monilla siihen aikaan oli tapana. Sofia Vilhelmiina Kaarlentyttären (1856-1949) kanssa hänet vihittiin 1.7.1876. Heille syntyi kahdeksan lasta. Kts kohdasta 3.2.1 alkaen.

Juho ja Sofia Kajala

3.3. Valpuri Jaakkola (Kössi) (1851-1951) vihittiin avioon 3.5.1871 Jaakop Jaakkolan kanssa. Heille syntyi seitsemän lasta. Kts kohdasta 3.3.1 alkaen

4. SUKUPOLVI


Maijan jälkeläiset:

3.1.1. Juho Aaltonen (1864-1925) oli Tuomas Kössin vanhimman lapsen, Maija Rannan lapsista ainoa aikuisikään asti varttunut. Isän sukunimi oli Paulsson, mutta Juho on valinnut Aaltosen. Hän avioitui vuonna 1888 Katariina Erlandintyttären (1863-1948) kanssa. Heille syntyi seitsemän lasta. Kts kohdasta 3.1.1.1. alkaen.

Juhon jälkeläiset:
3.2.1. Juho ja Sofia Kajalan esikoinen, Juho kuoli jo seitsemän viikon ikäisenä v. 1877.
3.2.2. Toinen lapsista, Kalle (1878-1949) halusi ajan tavan mukaan vaihtaa jossakin vaiheessa sukuniemeään ja valinnaksi osui Lehtinen. Vaimokseen hän löysi Vampulasta Emma Sofia Juhontyttären (1880-1965), jonka moni myös meistä lastenlapsista oppi tuntemaan lempeänä ja hyväntahtoisena `Lehtisen Äitinä`. Hän oli ennen avioliittoa ollut työssä tulitikkutehtaassa ja lääkäri Wallinheimon palveluksessa kotiapulaisena. (Meerin muistinsa lokeroista kaivama tieto!) Kalle oli ammatikseen valinnut räätälin/kraatarin ammatin - miten vaan halutaan sanoa. Ja tähän ammattiin myös perheen lapset perehtyivät, kuka enemmän, kuka vähemmän. Joka tapauksessa parhaina vuosina 1930-40-luvulla Lehtisen pirtissä surisi enimmillään neljä ´singeriä´. Se oli sen ajan todellista maaseudun pienimuotoista yritystoimintaa - lähinnä kait miesten pukuja tehtiin ainakin Turun liikkeisiin asti. - Meeri muistelee, että äidin kurinpito oli luonteensa mukaisesti lempeänlaista, mutta että isää piti totella.
Perheeseen syntyi 12 lasta, joista lisää kohdasta 3.2.2.1. eteenpäin

Vas: Konrad, Esteri, isä-Kalle, Lempi, Saara ja Emma-äiti, vuodelta 1910

Lehtisen talo n 1910 - päädyssä komea kyltti Räätäli K R Lehtinen. Isä Kallen vasemmalla puolella Konrad.

Kalle ja Emma Lehtinen

3.2.3. Juho Kajala (1881-1950) tyytyi vaihteeksi isänsä sukunimeen. Hänet vihittiin vuonna 1921 yläneläisen Amanda Huhtalan (1869-1953) kanssa. Pariskunta oli lapseton.

Juho Kajala

3.2.4. Olga (1883-1957) avioitui vuonna 1903 Juho Haapasen (1878-1941) kanssa. Heille syntyi kahdeksan lasta, joiden vaiheista kerrotaan kohdasta 3.2.4.1. alkaen

Juho ja Olga Haapanen

3.2.5. Viides Juho ja Sofia Kajalan lapsista, Frans Evert (1886-1918) päätti hänkin muuttaa Kajalan nimen toiseksi ja otti sukunimekseen Kallio. Hänet vihittiin vuonna 1908 oripääläisen Selma Nummelan (1887-1958) kanssa. Heidän avioliitostaan syntyi kolme lasta, joiden elämänvaiheista kohdasta 3.2.5.1 alkaen

Frans Evert Kallio

Selma Maria Kallio (os. Nummela)

3.2.6. Kuudes Kajalan lapsista, Oskar Adolf s. 1889 eli vain runsaan vuoden ikäiseksi.

3.2.7. Kajalan lapsista toiseksi nuorin, Tekla (1891-1949) vihittin avioliittoon oripääläisen Eukarius Leinon (1893-1972) kanssa vuonna 1913. Heidän kolmen lapsensa vaiheista on lisää kohdasta 3.2.7.1 alkaen.

Tekla Amanda Kajala

Eukarius ja Tekla Leino

3.2.8. Nuorin Kajalan lapsista, Oskar (1896- ?) ja hänen puolisonsa Impi Vainikkala (1908- ?) muuttivat 1928 syntyneen Hilkka-tyttärensä kanssa Neuvostoliittoon vuonna 1931. Heidän myöhemmistä vaiheistaan ei ole tietoa.

Oskar Kajala

Valpurin jälkeläiset:
3.3.1. Valpuri ja Jaakop Jaakkolan seitsemästä lapsesta vanhin, Karl (1873-1918) eli elämänsä perheettömänä.

3.3.2. Toinen heidän pojistaan, Juho (1876-1945) sen sijaan avioitui Tervolassa syntyneen Ida Mehtälän kanssa. Heillä oli viisi lasta, joista lisää kohdasta 3.3.2.1 alkaen

3.3.3. Kolmas poika Jaakob (1879-1962) oli ammatiltaan opettaja. Aikakirjojen mukaan hän oli perheetön.

3.3.4. Neljäs lapsista, tytär Hilda (1882-1920) eli myöskin perheettömänä.

3.3.5. Heidän lapsistaan viides, tytär Olga (1886-1960) vihittiin vuonna 1918 Kalle Pirttimäen (1879-1960) kanssa. He tekivät elämäntyönsä Alastarolla maata viljellen. Pariskunta oli lapseton.

3.3.6. Lapsista toiseksi nuorin Frans OSKAR (1888-1961) otti aikakauden tavan mukaan itselleen uuden sukunimen, Leppänen. Hän avioitui Aina Lähteenmäen (1888-1967) kanssa 1913. Heillä ei ollut lapsia.

3.3.7. Valpuri ja Jaakop Jaakkolan nuorin lapsi, Samuli (1890-1970) avioitui 1. kerran Matilda Jaakkolan (1896-1937) kanssa vuonna 1921. Heille syntyi neljä lasta ja toisesta avioliitosta Lilja Kulmasen (os. Syväoja) kanssa yksi lapsi. Heistä kerrotaan lisää kohdasta 3.3.7.1. alkaen

5. SUKUPOLVI
Juho ja Katariina Aaltosen lapset:

3.1.1.1 Johannes Aaltonen (1888-1945) vihittiin halikkolaisen Saima Sjöblomin
(1890-1966) kanssa vuonna 1909. Heidän avioliitostaan syntyi neljä lasta.

3.1.1.2. Toinen lapsista, Jooseppi Nikolai (1890-1891) kuoli jo alle 1-vuotiaana.

3.1.1.3. Lapsista kolmanneksi vanhin, Lyydia Vilhelmiina menehtyi 13-vuotiaana.

3.1.1.4. Neljäs lapsista, Uuno Aaltonen (1894-1955) ammatiltaan merimies, oli avioliitossa ensiksi Hilda Siukosen (s. 1895 Porissa) kanssa. Heille syntyi yksi lapsi. Toinen puoliso oli Elli Aho (s. 1907 Ypäjällä) - heille syntyi kaksi lasta. Kolmas puoliso oli Anna Aho (s. 1898 Ypäjällä) ja heille syntyi yksi lapsi.

3.1.1.5. Viides lapsista Konrad Aaltonen (1897-1946) eli naimattomana.

3.1.1.6. Hilda Valpuri Aaltonen (1901-1924) oli myös perheetön.

3.1.1.7. Perheen kuopus Lyydia Maria (1906-1932) avioitui Gustaf Lindenin (1900-1944) kanssa. Heille syntyi viisi lasta.

Kalle ja Emma Lehtisen lapset:

3.2.2.1. Anna (1901-1961) avioitui Anssi Leinon (1901-1983) kanssa. Perheessä oli yksi lapsi. He muuttivat Helsinkiin 1950-luvulla.

Anssi ja Anna Leino

3.2.2.2. Lempi (1903-1997) asui puolisonsa Lauri Lindströmin (1898-1979) kanssa koko ikänsä Oripäässä varsin lähellä syntymäkotiaan. Heillä oli yksi lapsi. Kotoa saadun ompeluopin myötä Lempi hankki tuntuvan lisän perheen toimeentuloon ompelemalla. Lauri teki erilaisia sekatöitä. Hän osallistui molempiin sotiin. Vuonna 1925 syntynyt Vieno oli mukana Lapin sodassa.

Lempi, Vieno ja Lauri Lindström n. v. 1940

3.2.2.3. Konrad Lehtinen (1905-1988) vihittiin vuonna 1927 Anna Mainen (1907-1994) kanssa. Avioliitosta syntyi neljä lasta. Konrad sai isältään opin räätälin ammattiin, mutta teki töitä myöhemmin rakennuksilla. Sotien aikana hän oli myös maatamme puolustamassa Karjalan Kannaksella.

Konrad ja Anna Lehtinen

Viisi sukupolvea Lehtisiä. Vas: Konrad L, hänen tyttärensä Mirja Oksanen sylissään Urmas O,
Sofia Kajala ja Kalle L. Kuva vuodelta 1947.

3.2.2.4. Eva ESTER (1907-2002) ja Toivo Ilola (1910-1990) asuivat ensin Alastaron Virttaalla Ilolassa. Perheessä oli kaksi lasta. Toivo teki tilan töiden ohella rakennustöitä ja Esteri ompeli minkä pientilan emännän töiltä ehti. Sitten 1950-luvun lopulla he muuttivat Oripäähän Toivon rakentamaan omakotitaloon. Toivo siirtyi samoihin aikoihin TVH:lle tiemieheksi. Hän oli mukana sekä talvi- että jatkosodassa.

Toivo ja Esteri Ilola

3.2.2.5. Selma SAARA (1909-1977) vihittiin Aarne Mäkimattilan kanssa vuonna 1934. Alkuaan pienen perheen matka kulki Oripäästä Tyrvään ja Alastaron Virttaan kautta Yläneelle, jossa ryhtyivät viljelemään omaa, pappilan maista lohkaistua tilaansa 1940-luvulla. Aarne osallistui talvisotaan ja haavoittui. Yläneellä perhe kasvoi lopulta 8-lapsiseksi.

Mäkimattilan perhe v. 1947 Vas. Miina M. (Aarnen äiti), Rauno M., Eero M., Saara, Juhani M., Aila (Keihäs), Aarne-isän sylissä Anja (Mäki)

 

3.2.2.6. Antti Lehtinen (1911-1987) vihittiin Anna Eskolan kanssa vuonna 1936. Heidänkin perheeseensä syntyi kahdeksan lasta.

Antti ja Anna Lehtinen

 

3.2.2.7. Jenny (1913-1926) sai elää vain 12-vuotiaaksi.
3.2.2.8. Meerin (1915-1917) elämänpäiviä ei riittänyt kuin vajaan kahden vuoden ikään asti.
3.2.2.9. Meeri (s. 1917) sai viisi kuukautta ennen syntymäänsä kuolleen vanhemman sisarensa nimen. Hän avioitui vuonna 1936 Mauno Jalavikon (Johnsson) (s. 1916) kanssa. He asuvat edelleen Alastaron Virttaalla omakotitalossa, josta kaikki perheen kymmenen lasta ovat kukin aikanaan maailmalle lähteneet. Mauno teki töitä rakennuksilla ja sahalla ja Meeri ompeli vaatteet perheelle ja jos ehti, myös muuallekin.

Mauno (v. 1937) ja Meeri Jalavikko (v. 1945, neljän lapsen äitinä)

3.2.2.10. Maire (1917-1991) oli Meerin kaksoissisar. Nuoruusvuosien valokuvista on helposti aistittavissa kaksosten välillä vallitseva erityinen yhteys, joka säilyi läpi vuosien ja vuosikymmenien hyvin läheisenä.

Lehtisen kaksoset (eli Lehtisen pikkulikat) Maire ja Meeri jouluna 1935. Kuva otettu Lehtisen pirtissä, "jossa kuusi oli joka jouluna keskellä pirttiä"!

Maire avioitui opettaja Kalle Mattilan (1909-1976) kanssa v. 1936. He muuttivat vuonna 1947 Kalantiin. Perheeseen syntyi viisi lasta.

Maire, Aarne ja Kalle Mattila v. 1938(?)

3.2.2.11. Aarne Lehtinen(1921-2001) vihittiin vuonna 1941 Taimi (Maija) Leppäsen kanssa. Heidän perheeseensä syntyi neljä lasta, joista 1945 syntyneet kaksoset kuitenkin menehtyivät pian syntymänsä jälkeen.

Aarne kävi sodan jälkeen v.1947 vaatturikoulun Helsingissä. Sotkialle Hämeeseen perhe muutti v.1951. Aarne teki kyläläisille silloin heidän omista ostokankaistaan housuja, takkeja sekä kokopukuja.

Aarne oli kova urheilumies, etenkin pesäpallossa, jossa hän voitti Oripään riveissä välisarjan mestaruuden v.1946 sekä Hämeen ikämiesten mestaruuden Toijalan pallon riveissä. Mitalit ovat tallella.

Työkseen hän toimi myymälänhoitajana. Kunnallispolitiikkaan hän osallistui ollen yhtäjaksoisesti valtuustossa 16 vuotta ja myös monessa lautakunnassa. Akaan seurakunnan tilintarkastajana hän niinikään toimi, sekä oli usein sihteerinä tärkeissä kokouksissa jne.

Aarne vaihtoi vapaalle 80-luvulla ostettuaan OTK:lta paikan, jossa he olivat Sotkialle tultuaan asuneet koko ajan.

Aarne Lehtisen perhe. Kuvattu v. 1947 Lehtisen pihalla Oripäässä.

3.2.2.12. Irja (1923-1996) oli sisaruksista nuorin. Hän avioitui vuonna 1943 Kalle Tammisen (s. 1922 ) kanssa. He tekivät elämäntyönsä maanviljelijöinä Oripään Latvaalla tilallaan, jossa myös perheen viisi lasta varttuivat.

Irja ja Kalle Tamminen


Olga ja Juho Haapasen lapset:

3.2.4.1. Perheen esikoinen Anna (1904-1909) eli vain 5-vuotiaaksi.

3.2.4.2. Martta (1906-2000) vihittiin avioliittoon Paavo Kantolan (Stohlgren)(1903-1969) kanssa vuonna 1929. Perheeseen syntyi kaksi lasta.

3.2.4.3. Hilda (s. 1908 ) vihittiin avioliittoon Oskari Mäkelän (1908-1965) kanssa vuonna 1936. Pariskunta oli lapseton.

3.2.4.4. Hilja (1911-2002) avioitui Eero Pihajoen (Åkerman) (1904-1983) kanssa. Perheeseen syntyi yhdeksän lasta.

3.2.4.5. Helga (s. 1913) elää perheettömänä.

3.2.4.6. Viljo (1915-1916) kuoli 1-vuotiaana.

3.2.4.7. Eino Haapanen (1919-1941) kaatui sodassa 22.11.1941 Suurlahden Lietepohjassa. Hän oli perheetön.

3.2.4.8. Tauno Haapanen (s.1925) vihittiin avioliittoon Liisa Sarkkisen (s. 1933) kanssa vuonna 1956. Hän toimi pitkään Oripäässä Rakennusliike Haapasen johdossa. Pariskunnalla on kaksi lasta.

Frans ja Selma Kallion lapset:

3.2.5.1. Pekka Kallio (1909-1955) vihittiin avioliittoon vuonna 1934 Elma Perämäen kanssa. Heille syntyi kolme lasta. Pekka asui perheineen Latvan kylässä lapsuudenkodissaan sekä teki ammatikseen räätälin ja kirvesmiehen töitä. Hän osallistui talvi- ja jatkosotiin. Pekka sairastui parantumattomasti sodan jälkeen ja kuoli kotonaan 1955.

Pekka William Kallio ja Elma Eufrosyne (os. Perämäki)

3.2.5.2. Irja Ingeborg Kallio (1912-1938) eli perheettömänä ja kuoli 26 vuoden ikäisenä kotonaan Latvalla tuberkuloosin murtamana.

Irja Ingeborg Kallio

3.2.5.3. Jorma Mikael Kallio (1916-1941) vihittiin avioliittoon Katri Haaviston (1923-1990) kanssa. Heidän poikansa syntyi kymmenen päivää isän kaatumisen jälkeen. Jorma-isä kaatui Säämäjärven taistelussa 23.9.1941.

Jorma Mikael ja Kaisa (os. Haavisto) Kallio

Kotiranta Latvan kylässä

Frans Evert rakensi talonsa Latvan kylään koulun läheisyyteen jokirantatontille. Tästä Kotiranta -nimisestä paikasta löytyi myöhemmin koti ja turvapaikka kaikille suvun jäsenille, vaikka hän itse joutui jättämään kotinsa yllättäen - liian varhain. Selma Maria ja Elma Eufrosyne olivat kumpikin henkisesti vahvoja naisia, jotka kovalla työllä ja lempeällä kädellä pitivät huolta perheistään vaikeinakin aikoina. Leskeksi jäänyt Selma avioitui uudelleen seppä Kalle Laineen kanssa. Myös heille syntyi kolme yhteistä lasta, jotka varttuivat aikuisiksi tässä talossa. Kalle Laine kuoli 1934 ja Selma jäi uudelleen leskeksi. Ahti Laine, keskimmäinen heidän lapsistaan, kaatui Ihantalan taisteluissa 2.7.1944.

Kotiranta Latvan Kylässä

Selma eli Kotirannassa vuoden 1958 kevääseen sodan melskeissä säilyneiden lastensa sekä lastenlastensa hyöriessä ympärillä. Talo purettiin 1990-luvun alussa ja paikalla sijaitsee nyt Pekan ja Elman tyttären Tertun tupa ja puutarha.

Tekla ja Eukarius Leinon lapset:

3.2.7.1. Einon (1915-1937) kohdalla on kaksi erityismerkintää: ensinnäkin hänen syntymäpaikakseen mainitaan Minnesota USAssa ja toisena on murheellinen viesti: hukkui asevelvollisuutta suorittaessaan.

3.2.7.2. Esko Leino (s. 1924 ) vihittiin avioon vuonna 1947 Maire Huhtasen (s. 1926 ) kanssa. Perheeseen on syntynyt kolme lasta.

3.2.7.3. Elvi (s. 1935) vihittiin Heikki Ketolan (s.1935 ) kanssa avioliittoon vuonna 1956. Perheeseen syntyi kaksi lasta.

Juho ja Ida Jaakkolan lapset:

3.3.2.1 Helmi Martta Idantytär (s.1905), muuttanut Tervolaan vuonna 1925

3.3.2.2. Kaarlo OSKARI Jaakkola (1909-1991) vihittiin avioliittoon vuonna 1931 Elli Aaltosen (1903-1991) kanssa. perheessä oli kolme lasta.

3.3.2.3. Antti Jaakkola (1911-1992) vihittiin avioliittoon vuonna 1938 Rauha Virtasen (1898 - ?) kanssa. Pariskunta oli lapseton.

3.3.2.4. Hulda (1914-1925) kuoli tapaturmaisesti saunankiukaaseen tulta sytyttäessään.

3.3.2.5. Aino (s. 1918) vihittiin avioliittoon vuonna 1938 Ilmari Laakson (s.1917) kanssa. Perheessä oli kolme lasta.

Samuli ja Matilda Jaakkolan lapset:

3.3.7.1. Perheen esikoinen, Hilja (1922-1984) vihittiin avioliittoon vuonna 1951 Into Vätin kanssa. Pariskunnalle syntyi kolme lasta.

3.3.7.2. Hilda ANNIKKI (s. 1926) vihittiin avioliittoon vuonna 1956 Sulo Kupiaisen (s.1924) kanssa. Pariskunnalle syntyi kaksi lasta.

3.3.7.3. Vilho Jaakkola (1928-1992) vihittiin avioliittoon vuonna 1958 Eila Jokelan (s. 1935) kanssa. Perheeseen syntyi kaksi lasta.

3.3.7.4. Kalle Jaakkola (1930-1989) vihittiin avioliittoon Olga Metson (s.1926) kanssa. Pariskunnalle syntyi kaksi lasta.

Samuli ja Lilja Jaakkolan lapset:

3.3.7.5. Mikko Jaakkola (s. 1946) on vihitty avioliittoon Eila Pietilän (s. 1948) kanssa vuonna 1972. Pariskunnalla on yksi lapsi.