ANTIN SUKUHAARA

Teksti: Elisa Niittymaa

Antti Antinpojan suvun tarina

Tämä on Antti Antinpojan ja hänen jälkeläistensä tarinaa. Antti Antinpoika syntyi Antti Matinpojan ja Justiina Tuomontyttären toiseksi vanhimmaksi lapseksi 26.9.1819 Oripäässä. Esikoistytär Maria Antintytär syntyi edellisenä vuonna ja kuoli pian Antin syntymän jälkeen.

Antti Antinpoika päätyi viljelemän Oripään Vähä-Kössiä. Hän meni naimisiin Maija Leena Pruukan kanssa 1842. Avioliitosta syntyi seitsemän lasta, joista neljä kasvoi aikuisikään ja joiden jälkeläisten tarina jatkuu edelleen: kaksi tyttöä ja kaksi poikaa. Antti Antinpoika kuoli alle nelikymppisenä, mikä oli varsin tyypillistä siihen aikaan.

Esikoistytär Eva Stiina Antintytär (1843-1871) sai yhden lapsen, Josefiinan (1866-1940), jonka isä oli Kelkan poika Oripäästä. Josefiina avioitui Salmisen Fransin kanssa. Frans oli nahkuri ja perhe asui ainakin Vampulassa, Vahdolla ja Koskella. Perheeseen syntyi viisi lasta, joista nuorimmainen kuoli lapsena 1900-luvun alussa.

Tuomas Antippas (1888-?) päätyi Detroitin autotehtaalle työnjohtajaksi ja suku ilmeisesti jatkuu Atlantin takana, mutta hänen jälkeläisistään ei ole saatu tarkempaa tietoa.

Fanny Josefiina (1891-1957) avioitui räätäli Matti Salaman kanssa ja perusti ompeluliikkeen Turkuun. Heille syntyi kaksi lasta: Aini Kyllikki (1910-1981) ja Rauni Kalevi (1914-1982).

Frans Wiljam Salminen (1894-1039) meni naimisiin kuusamolaisen Lydi Elisabetin kanssa. Perhe muutti Pohjois-Pohjanmaan kautta Paraisille. Lapsia syntyi neljä: Laila Hellin (1925-), Ahti Johannes (1927-), Alpo Aatos (1932-) ja Anja Orvokki (1936-). Sukuhaaraa asuu ainakin Torniossa, Turussa ja Paraisilla.

Väinö Enok (1896-1940) toimi puuseppänä Turussa ja sai Ina Matilda Lehtisen (1896-1922) kanssa pojan, Veijo Aaton (1923-1999).

Toinen Antti Antinpojan ja Justiina Tuomontyttären lapsista, Fredrika Johanna Antintytär kuoli 8-vuotiaana.

Kolmas Frans Henrik Antinpoika (1847-1923) päätyi viljelemään Myllykylän Saarelaista Myllylähteen rannalle. Frans Henrik avioitui Tanskilan Pietilästä Johanna Fredrika Kaarlentyttären (1847-1908) kanssa ja perhe otti nimekseen Saarelainen. Heille syntyi poika, Frans Evert (1888-1967), joka kävi maamieskoulun Vehmaalla ja jatkoi tilanpitoa Saarelaisissa.

Frans Evert avioitui oripääläisen Fanny Maria Hannulan (1886-1968) kanssa ja heille syntyi kolme yhteistä lasta: Urpo Evert (1918-), Kerttu Johanna (1921-) ja Mirjam Margareta (1924-).


Kuva 1. Fanny Maria ja Ratto-koira soutelemassa Oripään Myllylähteellä. Taustalla on vanha ja nyttemmin purettu myllyrakennus. Lähde on edelleen raikas uintipaikka, vaikka se on kasvanut rannoilta osin umpeen.


Kuva 2. Frans Evert Saarelaisen ja Fanny Maria Hannulan kihlakuva.


Kuva 3. Saarelaisten vanha päärakennus, joka purettiin 1960-luvun lopulla. Aidalla lapset Urpo ja Kerttu ja aitaan nojaamassa Frans Evert ja Fanny Maria Saarelainen. Uusi päärakennus tehtiin entisen paikalle.


Kuva 4. Pöytyän nimismies Anders Mennander myönsi Frans Evert Saarelaiselle kuvalla varustetun polkupyörän ajoluvan 25.7.1918 Aurassa ja lupa oli voimassa vuoden ajan Suomen muissa kunnissa. Lupa oli pyöräkohtainen ja se tuli pitää mukana aina ajon aikana.

Urpo Evert avioitui yläneläisen Elma Mirjam (Pajula) (1925-) kanssa ja heille syntyi viisi lasta: Hanna Mirjam (1949-), Anna-Liisa (1951-), Helena Maria (1954-2003), Elisa Kristiina (1960-) ja Antti Eerikki (1972-). Antti jatkaa tilanpitoa Myllykylän Saarelaisissa.


Kuva 5. Urpo Saarelainen sotilassairaalassa Raumalla vuonna 1941. Urpo eturivissä oikealla.


Kuva 6. Fanny ja poikansa Urpo Saarelainen sodan aikana.

Kerttu Johanna avioitui alastarolaisen Kaino Lennart Leinon (1922-) kanssa. Perhe asui Oripäässä ja Loimaalla. Heille syntyi neljä lasta: Jorma Mikael (1947-1998), Pauli Päiviö (1951-), Margareta Elisabeth (1952-) ja Martti Antero (1956-).


Kuva 7. Urpo Evert ja pikkusisko Kerttu Johanna.


Kuva 8. Kerttu ja Kaino Leino vihittiin Oripäässä 1947. Vihkiparin vieressä emäntä Fanny Maria ja isäntä Frans Evert Saarelainen. Takarivissä Urpo ja Mirjam Saarelainen, Aune Hannula (Fanny Marian ensimmäisestä avioliitosta) sekä Mirjam ja Pentti Nummenpää.

Mirjam Margareta perusti perheen Paimiosta kotoisin olleen ja osuusteurastamon konttorinjohtajana toimineen Pentti Pellervo Nummenpään (1921-1962) kanssa. Perhe asui Oripäässä, Somerolla ja Turussa. Lapsia syntyi kolme: Rauno Pellervo (1948-), Pekka Ensio (1952-) ja Matti Antero (1954-).

Neljäs lapsi Karl Fredrik Antinpoika (1849-1850) kuoli yksivuotiaana ja seuraava kastamattomana 1850. Lapsikuolleisuushan oli siihen aikaan yleistä.

Maria Alina (1852-1910) avioitui pöytyäläisen Kalle Kustaa Jaakonpojan (1844-1895) kanssa ja perhe otti nimen Hurri ja viljeli maata Pöytyällä. Perheeseen syntyi 12 lasta, joista seitsemän kuoli lapsena.

Toinen lapsista Maria Emilia (1876-1931), jota sanottiin Emmiksi, löysi puolison oripääläisestä Herman Koskesta (1878-1959) ja perheeseen syntyi kolme poikaa, Paavo Mikael (1905-1975), Aaro Eerikki (Erkki) (1911-1999) ja Vieno Olavi (1918-1998).

Paavo Mikael eli Oripäässä räätälinä ja pysyi naimattomana. Aaro Eerikki eli Erkki sai Kyllikin (Tienhaara) (1915-1997) kanssa kaksi lasta: Pertin (1944-) ja Ritvan (1948-).

Vieno Olavin puoliso oli Tuovi Marjatta (Mäentausta) (1922-?) ja heille syntyi neljä lasta: Kaija Marjatta (1951-), Eija Kaarina (1952-), Kai Juhani (1957-) ja Kimmo Tapani (1960).

Hilda Josefiina (1881-1911) puolestaan avioitui loimaalaisen suutarimestarin ja Loimaan Krekilässä maata viljelleen Kalle Erland Rantasen (1880-1971) kanssa. Heille syntyi kolme lasta, joista esikoinen Kalle Verner (1904-1915) kuoli varhain. Hilda Elviira (1906-2000) avioitui kahdesti, mutta kummastakaan avioliitosta Kalle Jalmari Kärjen ja Kustaa Nikolai Yli-Urpon kanssa ei ole lapsia.

Kuopus Erkki Olavi (1909-200?) meni naimisiin Salli Helena (Leena) Torron (1907-) kanssa ja heillä on kaksoset, Hanna Maija-Liisa (1947-) ja Heikki Olavi (1947-), joka pitää Krekilän Torron tilaa.

Aina Alina (1884-1967) avioitui somerolaisen vaatturin August Bernhard Virran (1883-1944) kanssa ja perheeseen syntyi 13 lasta, joista viisi kuoli lapsena. Helmi Maria (1910-1992), Anna Liisa (1914-1995) ja Aune Inkeri (1926-1998) pysyivät naimattomia.

Vappu Helena (1912-1986) avioitui oripääläisen maalarin Vilho Nikolai Laaksosen (1904-1947) kanssa ja heille syntyi neljä tytärtä: Maija Liisa (1934-), Marja Leena (1935-), Terttu Mirjami (1936-) ja Anja Kaarina (1938-).

Katri Esteri (1916-1999) päätyi vaatturiksi Loimaalle ja hän sai yhden tyttären, Iris Annelin (1942-).

Lyyli Raakkel (1920-) toimi myyjänä Loimaalla ja hänellä on tytär Tarja Irmeli (1945-).

Aino Kaarina (1921-) avioitui Reino Olavi Nenosen (1935-) kanssa ja heillä on tytär Virpi Johanna (1959-).

Eino Bernhard (1925-1992) oli varastonhoitajana Lohjalla ja avioliitosta Elli Tuulikki (Virtanen) (1917-1994) kanssa syntyi kolme lasta: Jari Juhani (1951-), Reima Antero (1953-) ja Anne Katriina (1961-).

Antti Antinpojan ja Maija Leenan nuorimmainen Karl Erik Antinpoika (1854-1907) ryhtyi viljelemään Vähä-Kössin Saukomäkeä yhdessä vaimonsa, säkyläläisen Johanna Miina Juhontyttären kanssa. Pariskunta sai viisi lasta, josta kolme keskimmäistä kuoli muutaman vuoden ikäisenä.

Vanhin lapsista Amanda Maria (1890-1976) avioitui oripääläisen Kustaa Erland Erkkilän (1888-?) kanssa ja Wainion nimen ottanut nuoripari lähti runsas viikko tammikuussa 1910 pidettyjen häiden jälkeen Amerikkaan ja asui Minnesotassa. Heille syntyi kolme lasta, Eero(Ero), Evi ja Eeli. Manta oli kirjeenvaihdossa monen kössiläisen kanssa ja lähetti valokuvia autostaan, kotitalostaan ja perheestään. Hän kävi Suomessa vuonna 1950.

Ero Wainio (?-1988) avioitui Corinne Ruhan (?-1990) kanssa ja heille syntyi poika David (1940-). David on ollut naimissa kolmesti. Ensimmäisen vaimon Sandin kanssa hänellä on kolme lasta Ero jr, David ja Eva Loraine. Davidin toinen vaimo oli Charlott. Liitosta ei tiettävästi ole lapsia. Kolmannen kerran David avioitui uudenvuoden aattona 2000 Jeannen kanssa. David asuu Arizonassa. Davidin pojalla Ero juniorilla on puolestaan kolme lasta Ero, Lori ja Danielle.

Ewa Wainio (1910-1962) eli naimattomana ja lapsettomana.

Nuorin Eli Wainio (1919-1983) avioitui 1951 Irene Isaacson Haneyn (1913-) kanssa. Tämä oli Irenen toinen avioliitto. Ensimmäisestä hänellä oli poika Richard (1937-). Eli ja Irene saivat pojan Mark Ernestin (1953-), joka puolestaan meni naimisiin 1980 Monica Brudosin kanssa. Heillä on kaksi lasta Adam Eli (1984-) ja Hannah Marie (1989-). Perhe asuu New Meksikossa.

Irene asuu Richardin lähellä Montanassa ja on 91 vuoden iästä huolimatta pirteä ja vetreä.


Kuva 9.Manta Vainion kirje USA:sta


Kuva 10. Manta Vainion kirje USA:sta


Kuva 11. Eeli Vainio


Kuva 12. "Kusti, Amanda ja meidän auto".


Kuva 13. Matkan jälkeen kotiportilla, Amanda ja Kustaa Vainio.

Nuorimmainen Johannes Nikolai (1904-1992) Kössi viljeli Oripään Latvalla Eskolan tilaa yhdessä aviopuolisonsa Hilda Elisabeth (Nummela) (1904-1992) kanssa. Lapsia syntyi kolme; Aira Mirjam (1928-), Jorma Johannes (1930-) ja Ulpu Marja Tellervo (1936-). Tyttäret asuvat Oripäässä. Jorma viljeli maata Pöytyällä.

Vähä-Kössin suku oli Oripään ensimmäisiä talonpoikaissukuja. Monet Antti Antinpojan ja Maija Leenan jälkeläisistä jatkoivat maan viljelyä.. Myös käden taitajia on ollut paljon, räätäleitä, vaattureita, suutareita, rakennusmiehiä. Uusavuttomuus ei liene sukumme ongelmia...

Ja lopuksi toivon saavani Antti Antinpojan sukuun kuuluvilta materiaalia, kuvia ja tarinoita, jotta suvun tarinaa voidaan edelleen täsmentää ja tuoda siihen lisää vivahteita. Olen pyrkinyt olemaan tarkka tietoja kirjatessa, mutta tekstiin on silti saattanut jäädä virheitä. Kertokaa niistä, niin korjaamme virheet. Sukua on esitelty pääpiirteissään viidenteen polveen saakka Pentti Tuomolan kokoamaan sukukirjaan nojaten.