HAASTATTELU VÄHÄ-KÖSSIN SUKUSELVITYKSEN TEKEMISESTÄ

Teksti: Anne Vähä-Hakula

Oripääläisen Vähä-Kössin suvun vaiheista 1700-luvulta tähän päivään valmistui sopivasti uuden vuosituhannen alkaessa sukuselvitys. Tiedot on kerännyt ja kansien väliin järjestänyt itsekin sukuun kuuluva loimaalainen maanviljelijä Pentti Tuomola.


1. Muistatko, milloin suunnilleen olet aloittanut tietojen keräämisen sukulaisista?
n. 60 vuotta takaperin tein ”sukupuita” ja muistiinpanoja äitini Hiljan ja tätini Bertan muistellessa vanhoja sukulaisiamme. Silloin hahmotin Tuomas Kössin sukupuusta mm. Rannan Maistiinan.

2. Mistä sait alkusysäyksen?
Eläkkeelle jäätyäni, 1980-90 luvun vaihteen aikoihin luin lehdestä että, kansalaisopistolla alkaa sukututkimuskurssi. Menin sinne ja siitä se vähitellen alkoi. Ensin selvitin isäni sukua niin äidin kuin isänkin puolelta. Jatkossa oli selvittelyn alla useampi suku rinnan. Selvitin sukua äidin puolelta ja
Liisa-vaimoni sukua sekä äidin että isän puolelta. Muutaman vuoden kuluttua hankin tietokoneen ja mukulat ostivat lahjaksi Genus sukututkimusohjelman.

3. Kuinka kauan teit tätä loppuvaihetta, siis varsinaista sukuselvityskirjaseen tulleiden tietojen järjestämistä nykyiseen muotoonsa?
Muoto muodostuu sitä mukaa kun tietoja tallentaa, sukututkimus ohjelman ansiosta

4. Osaatko yhtään arvioida tehtyjen työviikkojen tai - kuukausien määrää?
Mahdoton arvioitava. Kössin suvun tietoja aloin tallettaa n. 3 vuotta ennen 2001 pidettyä sukujuhlaa, siis 1998.

5. Minkälaisia hankaluuksia koit?
Hankaluuksia tuottaa kun ihmiset muuttavat asuinpaikkaa ( seurakuntaa) usein, saa kulkea samassa järjestyksessä seurakunnasta toiseen, tai jos tilaa sukuselvityksen niin voi kestää pitkään, joskus lähes vuoden ennen kuin saa tiedot ja pääsee taas eteenpäin.

6. Mahtuiko mukaan myönteisiä yllätyksiä?
Myönteistä oli se että toiset olivat hyvinkin kiinnostuneita asiasta, ja lähettivät tietoja nopeasti.
Mäkimattilan Antti ja monet muutkin ottivat yhteyttä kun olivat sukulaisiltaan kuulleet että, teen sukuselvitystä, enkä ollut vielä heille saakka päässyt.

7. Oletko laskenut, paljonko nimiä selvityksessä on; entä elossa olevia?
n. 2000 nimeä, elossa arviolta vähän toista tuhatta.

8. Mistä kaikista paikoista nykyisin sukututkimukseen tarvittavia tietoja voi saada?
Kirkkoherranvirastoista, maakunta-arkistoista ja maistraateista.

9. Mitä neuvoja antaisit uusille asianharrastajille?
Olen harrastelija enkä osaa antaa paljon neuvoja. Yksi ehkä on se että, kun löydätte hakemanne tiedon, merkitkää lähde tarkkaan muistiin - kirkonkirjan sivu, talo ja kylä.